Nykyään netistä voi tilata lähes kaiken vaatteista ruokaan ja yleensä huomattavasti paikallisia liikkeitä halvemmalla. Pidän hyvänä sitä, että varsinkin pienituloisemmat voivat hankkia halvemmalla tarvittavia asioita. Ongelmaksi se muodostuu siinä kohtaa, kun tavaran kulutus lisääntyy nettikaupan takia. Tämä on ongelma moneltakin kantilta, sillä paikallinen kuluttaminen vähenee, joka tarkoittaa työpaikkojen, kunnan verotulojen ja kaupungissa liikkumisen vähenemistä. Halpa tavara tilattuna erillispaketeissa on myös raskasta ilmastolle, toki keskitetty varastointi ja lähetys ympäri Suomea voi myös vähentää hävikkiä huomattavasti. 

Uskon, että ylimääräinen kuluttaminen lisääntyy nettikaupan myötä ja se on tietenkin hyvin raskasta ilmastollemme. Ylen uutisen mukaan isoissa muotitaloissa valmistetuista vaatteista jopa kaksi kolmasosaa päätyy kaatopaikalle kierrättämisen sijaan. Yhtenä pahimmista saastuttajista pidetään ns. pikamuotia; sitä tehdään halvalla, myydään kalliilla ja se on parissa kuukaudessa “vanhaa”. Huonosti tehtyjä merkkivaatteita heitetään kaatopaikalle joka päivä järkyttäviä määriä, poltettavaksi todennäköisesti. Vaateteollisuus on siis todella raskasta, se vastaa YK:n mukaan kymmenestä prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä. Vaatteet saastuttavat koko elinkaarensa ajan, mutta voimme ostopäätöksillämme vaikuttaa päästöjen määrään dramaattisesti. Haluammeko ostaa halvalla uutta ja hienoa koko ajan, vai pitäisikö ostaa laadukasta ja aikaa kestävää vaatetusta?

Toinen huono puoli netistä ostamisessa on se paikallisen myynnin ja työnteon väheneminen. Tälläkin hetkellä Chydeniasta on loppuunmyymässä Pukumies, joka on aloittanut toimintansa Kokkolassa yli 60 vuotta sitten. Keskustan tyhjeneminen ei ole ongelma vain Kokkolassa, suurin osa samankokoisista kaupungeista käy läpi samaa. Kyseessä siis ei ole uniikki ongelma, mutta silti siihen on vaikea löytää ratkaisua. Iso tehtävä keskustan elävöittämisessä on asukkailla, mutta myös päätöksillä joilla luodaan asukkaille sopiva infrastruktuuri. Koen hölmöksi luoda jonkinlaista harhakuvaa Kokkolan asukkaista ja siitä mitä he tahtovat. Esimerkiksi jos ihmiset haluavat helposti auton kauppojen läheisyyteen, miksi huonontaa sitä mahdollisuutta? En nyt lähde enempää purkamaan näkemyksiäni siitä, millaiseksi keskustaa tulisi kehittää, mutta sen tiedän, että jokainen voi vaikuttaa yhteiseen ympäristöömme valinnoillaan. 

Paikallisten liikkeiden ja keskustan toiminnan jatkamiseen kaivataan tahtoa monelta suunnalta. Siihen tarvitaan kestävän kehityksen mukaisia päätöksiä niin kunta-, maakunta- ja eduskuntatasolla, mutta myös työpaikoilla ja jokaisen asukkaan kotona. Mielestäni kaupunki on alkanut tuoda esiin yhä enemmän kaupunkimme ytimen kehittämistä ja siihen on otettu halukkaita hyvin mukaan. Kokkola täyttää pian 400 vuotta, toivottavasti saamme juhlistaa pyöreitä jatkossakin asukasystävällisessä kaupungissa, jossa päätökset ovat laajasti hyväksyttyjä ja ymmärrettyjä.

-Julkaistu Kokkola-lehdessä 3.7.2019

#

No responses yet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *